maanantai, 4. toukokuu 2015

Osa 2

sadetta.jpg

Oltu mökillä pari viikkoa. Siksi taukoa. Siellä ei ole rauhaa tällaiselle tekstille.

Meillä siis aivan erillainen elämän rytmi. Hän aamulla täynnä työtarmoa ja minä taas haluaisin alkaa päivän rauhallisesti nukkumalla pitempään ja katselemalla mökilläkin järvelle juoden kahvia  ja syöden aamupalaa.

Ja sama jatkuu koko päivän. Nyt kun ei ole työelämässä mukana olisi aikaa himmailla rauhallisesti nauttien kiireettömyydestä. Hänelle se ei sovi vaan kaikella on siis kiire. Mattojen, verhojen ja sun muun vaihto heti kun haluaa eikä "15 päivä".(ja haluaa aikas usein. Suorastaan pakkomielle) Kaikki vihannesten istutukset  sun muut heti. Minä odottaisin lämpimämpiä päiviä jolloin nuo voisi tehdä rauhallisesti ja todennäköisesti onnistuisikin paremmin maan lämmettyä. Ehkä olen vaan laiska. Mutta silti? Mikä kiire muka noilla on?

Nämä olivat siis esimerkkejä tältä keväältä. Tuo koskee aivan kaikkea mitä tehdään ympäri vuoden. Elikkä meillä ei ole hauskaa ja mukavaa yhdessä. Ainakaan mulla ei ole. Ja olen kyllä sanonut tästä hänelle. Siis tästä hänen ainaisesta kiireestään. Ja hän on kyllä varmasti tietoinen etten nauti tästä elämästä tällä hetkellä.

Jahas. Hän tuli taas kotiin ja kirjoittamisesta ei taas tule mitään. Siis jatkan taas joku toinen kerta.

sunnuntai, 12. huhtikuu 2015

Erotakko vai ei? osa 1

Suruvaippa

suruvaippa.jpg

Mieli perhoseni. Kait nimen takia ja ulkonäkökin mieleni mukainen. Kuvattu tänään.

 

Olen keräillyt ajatuksiani tätä blogia varten. Ja kait nyt on mentävä itse asiaan.

 

Olen siis 60 vuotias ja elänyt vaimoni kanssa nyt 40 vuotta. Nyt alkaa(viimeiset 10 vuotta) tuntua että jos tämä yhteiselo riittäisi. Olemme vaan niin erillaisia. Olemmehan toki olleet sitä koko ajan mutta nyt parin viimeisen vuoden tuo erillaisuus on alkanut enemmässä määrin haittaamaan. Olemmeko siis kasvaneet erilleen? No taustoitetaan ensiksi.

Olen itse elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni pikku kaupungissa kerrostalossa. Kaupungissa me pelasimme kavereiden kanssa jalista sun muuta. Vaimoni on maalaistalon tyttäriä. Lehmät, kasvipenkkien kitkentä ja heinätyöt olivat siis hänelle arkipäivää. Lähimmät kaverit asuivat kaukana. Lähtökohdat ovat siis täysin erillaisia. Ja siis myös monet asia ajatusmaailmassamme.

Pelkästään vuorokausirytmi on jo erillainen. Hän on aamunvirkku ja illan torkku. Minä taas juuri päin vastoin. Valvon myöhään ja nukun myös aamulla pitempään. Ja jo tämä pelkästään aiheuttaa nykyään ongelmia yhteiseloon. Nuorempana työelämässä ollessa ei tuo aiheuttanut ongelmia varsinkin kun minä tein vuorotyötä. Nyt kun olemme vapautuneet työn ikeestä niin tuo ero jo haittaa. Asumme nyt pienessä 80-luvun kaksiossa rivitalossa pienenpienessä kylässä. Toinen yrittää olla hiljaa aamulla tekemättä mitään ja toinen taas illalla on kuin kusi sukassa. Vaimo ei saa nukuttua illalla herkkä unisena kun minä käyskentelen ympäriinsä käyden jääkaapilla sun muuta. Ja minä en saa kunnolla nukuttua aamulla kun hän on jo täynnä tarmoa.

Tuon ratkaisemiseen tarvitsisimme isomman asunnon. No kyllä varat riittäisivät mutta hänellä ei halu. Ei halua enää tehdä lumitöitä sun muita omakotitalo hommia. Tekisinhän minä ne tietenkin mutta kun hän haluaa että ne tehdään heti aamusta. Ja silloin minä vielä nukun...

 

Niin. Jatkan seuraavassa postauksessa tätä valitusta joku toinen päivä. Ja siis kirjoitan vain selventääkseni ajatuksiani. Kerätäkseni rohkeutta ehkä... Hmm!

 

keskiviikko, 8. huhtikuu 2015

Taustaa

Niin. Olo siis kuin muurahaispesä olisi päässä.

Muhahaisia.jpg

Täällä siis valitan ja mietin elämääni. Ja pohdinta perustuu vain ja ainoastaan omaan kantaani asioistani... Melkein. Siis itsekeskeistä pohdintaa. Ehkäpä jopa narsistista?


Olen siis 6kymppinen mies. 40 vuotta parisuhteessa. Lapset lentäneet jo aikoja sitten maailmalle. Heistä ei sen enempää. Asumme rivitalo kaksioissa. 60 neliötä. Pienessä kylässä jossa lähes kaikki tuntevat toisensa.

Ja nyt omassa mielessä häämöttää (ehkä) suhteen vaihtaminen yksin elämiseen. Jotenkin vain tuntuu siltä. Ja sitä siis pohdin selkeyttääkseni ajatuksiani.


Voihan Jyssäys!


ps. Joku sattuu tunnistamaan minut niin ole ystävällinen ja älä kerro muille!

tiistai, 7. huhtikuu 2015

Mietiskelyä?

Jaa? Mitähän tästäkin taas tulee? Mietiskelyä? Itseni kiusaamista?

Ennenkuin aloitan niin katsotaan nyt ulkoista olemusta... Ja sellaista...Kiteit%C3%A4.jpg

Olo sekaisin kuin kuvallakin